... Kaikkien näiden vuosien jälkeen
Törmäsin taas menneeseen...
Kyllä minä muistan nimesi, kyllä minä tiedän, mikä sinä olet.
Muita voit kyllä hämätä, mutta et minua. Minua eivät säälittävät valeasusi, läpinäkyvät valheesi ja leikkisi hämää.
Eivät enää.
Kyllä minä tiedän, mitä sinä teet.
Minä muistan kaiken kiljumisen.
Minä muistan naurun.
Ja minä muistan kuiskauksen tuulessa.Tunnen yhä meri-ilman kasvoillani.
Kaatuneiden sotilaiden kivettyneet kasvot, marmorista tehdyt.
Jääkylmän ihon ja lasittuneen ilmeen.
Tuhannet kynttilät lumen peittämillä haudoilla.
Elämän päättymisen ja portin tuntemattomaan.
Kyyneleet hukkuvat loputtomaan sateeseen.
Kun taivas kiiltää hopeaa ja minä nauran taas menneen varjoille.
Tiedän yhtä hyvin
kuin vuosisatoja sitten
Että meidän on pysyttävä
Täydellisinä Muukalaisina.
-Stargazer
Can you remember remember my name
As I flow through your life
A thousand oceans I have flown
And cold spirits of ice
All my life
I am the echo of your past
I am returning the echo of a point in time
Distant faces shine
A thousand warriors I have known
And laughing as the spirits appear
All your life
Shadows of another day
And if you hear me talking on the wind
You've got to understand
We must remain
Perfect strangers
I know I must remain inside this silent well of sorrow
A strand of silver hanging through the sky
Touching more than you see
The voice of ages in your mind
Is aching with the dead of the night
Precious life
(your tears are lost inFalling rain)
And if you hear me talking on the wind
You've got to understand
We must remain
Perfect strangers
A/N: Kuuntelin Deep Purplen kappaletta Perfect Strangers (Ari Koivusen laulamana tosin) ja siitä oli pakko kirjoitta jotakin. Se jokin oli tämä. Älkää koittako löytää siitä ideaa, ei siinä sellaista ole.
maanantai 24. maaliskuuta 2008
perjantai 21. maaliskuuta 2008
Hello [Original, English version]
Hello
Playground school bell rings
Again
Rain clouds come to play
Again
People pass me slowly by. I’m floating again, way too high in my own world to care about them.
So long I’ve lived here.
I look at the sky and smile. I’m happy like this, and I don’t understand why others eyes are reflecting pure fear, every time they look at me.
Has no one told you she's not breathing
Hello
I don’t live anymore. I’m not a human, I’ve become something else. I am small and fragile.
I’ve become beautiful. I am too beautiful to be a human.
Little, lonely Ocean soul, fallen Angel and Glassbird.
I'm your mind
Giving you someone to talk to...
Hello
I’m not interested in business of this world anymore. I sit and stare, but I’m away.
Pen moves on paper, writing down my thoughts all over again. Words, sentences, pictures, which is sick for most, but for me it’s only normal day, everything what is going on in my mind throughout the circadian.
From day to day, month to month.
Forevermore.
If I smile and don't
Believe
“You will die.”
“I don’t believe.”
And I don’t care. Then I die, we all will. It doesn’t press matter, haven’t press for so long.
“I don’t care.”
Soon I know
I'll wake from this dream
I know I should wake up.
Someday I will, and then it’s too late.
I’m living this wonderful dream, beautiful nightmare.
Don't try to fix me
I'm not broken
Hello
It still is my dream. My fight.
My life.
My body.
My choice.
And I don’t want you to try to change my dream, easily breakable life, because I am alright.
I don’t need your help. I need no one’s help.
I'm the lie
Living for you so you can hide
Don't cry
“It’s a lie. All is lie.”
But is reality any better? I can’t turn around, I can’t escape anymore what I’ve become. I have no choices.
“You didn’t want this.”
Suddenly I know
I'm not sleeping
Hello
I'm still here
All that’s left of yesterday
I didn’t, because I didn’t know. I didn’t know about this world, this life.
And now all, what I once had is just meaningless memory and empty shell.
And I can be happy never again.
-Stargazer
A/N: Evanescence - Hello
I wrote this orginally in finnish, but I wanted to do english version, because I though I'd be beautiful ^^
Playground school bell rings
Again
Rain clouds come to play
Again
People pass me slowly by. I’m floating again, way too high in my own world to care about them.
So long I’ve lived here.
I look at the sky and smile. I’m happy like this, and I don’t understand why others eyes are reflecting pure fear, every time they look at me.
Has no one told you she's not breathing
Hello
I don’t live anymore. I’m not a human, I’ve become something else. I am small and fragile.
I’ve become beautiful. I am too beautiful to be a human.
Little, lonely Ocean soul, fallen Angel and Glassbird.
I'm your mind
Giving you someone to talk to...
Hello
I’m not interested in business of this world anymore. I sit and stare, but I’m away.
Pen moves on paper, writing down my thoughts all over again. Words, sentences, pictures, which is sick for most, but for me it’s only normal day, everything what is going on in my mind throughout the circadian.
From day to day, month to month.
Forevermore.
If I smile and don't
Believe
“You will die.”
“I don’t believe.”
And I don’t care. Then I die, we all will. It doesn’t press matter, haven’t press for so long.
“I don’t care.”
Soon I know
I'll wake from this dream
I know I should wake up.
Someday I will, and then it’s too late.
I’m living this wonderful dream, beautiful nightmare.
Don't try to fix me
I'm not broken
Hello
It still is my dream. My fight.
My life.
My body.
My choice.
And I don’t want you to try to change my dream, easily breakable life, because I am alright.
I don’t need your help. I need no one’s help.
I'm the lie
Living for you so you can hide
Don't cry
“It’s a lie. All is lie.”
But is reality any better? I can’t turn around, I can’t escape anymore what I’ve become. I have no choices.
“You didn’t want this.”
Suddenly I know
I'm not sleeping
Hello
I'm still here
All that’s left of yesterday
I didn’t, because I didn’t know. I didn’t know about this world, this life.
And now all, what I once had is just meaningless memory and empty shell.
And I can be happy never again.
-Stargazer
A/N: Evanescence - Hello
I wrote this orginally in finnish, but I wanted to do english version, because I though I'd be beautiful ^^
Hello [Originaali]
Hello
Playground school bell rings Again
Rain clouds come to play Again
Ihmiset kulkevat ohitseni hitaasti. Minä leijun taas liian korkealla omissa maailmoissani välittääkseni heistä.
Niin kauan olen elänyt täällä.
Katson taivasta ja hymyilen. Minä olen onnellinen tällä tavalla, enkä ymmärrä, miksi muiden silmistä kuvastuu puhdasta pelkoa, kun he katsovat minua.
Has no one told you she's not breathing
Hello
Minä en enää elä. Minä en ole ihminen, minusta on tullut jotain muuta. Olen pieni ja hauras.
Minusta on tullut kaunis. Minä olen liian kaunis, jotta olisin ihminen.
Pieni, yksinäinen Meren sielu, pudonnut enkeli ja lasilintu.
I'm your mind
Giving you someone to talk to...
Hello
Tämän maan asiat eivät enää jaksa kiinnostaa minua. Minä istun ja tuijotan, tosiasiassa olen poissa.
Kynä liikkuu paperilla, kirjoittaa ajatuksia uudestaan ja uudestaan. Pieniä sanoja, lauseita, kuvia, sitä, mikä useimmille on sairasta ja minulle vain tavallista arkea, ja kaikkea sitä, mikä liikkuu pääni sisässä vuorokauden ympäri.
Päivästä päivään ja kuukaudesta toiseen.
Ikuisesti.
If I smile and don't
Believe
“Sinä kuolet.”
“Minä en usko”
Ja minä en välitä. Sitten kuolen, mehän kuolemme kuitenkin? Sillä ei ole väliä, ei ole ollut pitkään aikaan.
”Minä en välitä.”
Soon I know
I'll wake from this dream
Minä tiedän, että minun pitäisi vihdoin herätä.
Joku päivä minä teenkin niin, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Minä elän tätä ihanaa unta, kaunista painajaista.
Don't try to fix me
I'm not broken
Hello
Mutta se on minun uneni. Minun taisteluni.
Minun elämäni.
Minun ruumiini.
Ja minun valintani.
Ja minä en halua, että sinä yrität muuttaa untani, herkästi särkyvää elämää, sillä minä olen kunnossa.
Minä en tarvitse sinun apuasi. En tarvitse kenenkään apua.
I'm the lie
Living for you so you can hide
Don't cry
“Se on valetta. Valetta kaikki.”
Mutta onko todellisuus sitten muka parempaa? Minä en voi kääntyä, en voi paeta sitä, mikä minusta on tullut. Minulla ei ole vaihtoehtoja.
”Et sinä tätä halunnut.”
Suddenly I know
I'm not sleeping
Hello
I'm still here
All that’s left of yesterday
En minä halunnutkaan, sillä en tiennyt. Minä en tiennyt tästä maailmasta, tästä elämästä.
Ja nyt se kaikki, mitä minulla oli ennen on vain merkityksetön muisto ja tyhjä kuori.
Ja minä en enää koskaan voi olla onnellinen.
- Stargazer
A/N: Evanescence - Hello
Playground school bell rings Again
Rain clouds come to play Again
Ihmiset kulkevat ohitseni hitaasti. Minä leijun taas liian korkealla omissa maailmoissani välittääkseni heistä.
Niin kauan olen elänyt täällä.
Katson taivasta ja hymyilen. Minä olen onnellinen tällä tavalla, enkä ymmärrä, miksi muiden silmistä kuvastuu puhdasta pelkoa, kun he katsovat minua.
Has no one told you she's not breathing
Hello
Minä en enää elä. Minä en ole ihminen, minusta on tullut jotain muuta. Olen pieni ja hauras.
Minusta on tullut kaunis. Minä olen liian kaunis, jotta olisin ihminen.
Pieni, yksinäinen Meren sielu, pudonnut enkeli ja lasilintu.
I'm your mind
Giving you someone to talk to...
Hello
Tämän maan asiat eivät enää jaksa kiinnostaa minua. Minä istun ja tuijotan, tosiasiassa olen poissa.
Kynä liikkuu paperilla, kirjoittaa ajatuksia uudestaan ja uudestaan. Pieniä sanoja, lauseita, kuvia, sitä, mikä useimmille on sairasta ja minulle vain tavallista arkea, ja kaikkea sitä, mikä liikkuu pääni sisässä vuorokauden ympäri.
Päivästä päivään ja kuukaudesta toiseen.
Ikuisesti.
If I smile and don't
Believe
“Sinä kuolet.”
“Minä en usko”
Ja minä en välitä. Sitten kuolen, mehän kuolemme kuitenkin? Sillä ei ole väliä, ei ole ollut pitkään aikaan.
”Minä en välitä.”
Soon I know
I'll wake from this dream
Minä tiedän, että minun pitäisi vihdoin herätä.
Joku päivä minä teenkin niin, ja silloin on jo liian myöhäistä.
Minä elän tätä ihanaa unta, kaunista painajaista.
Don't try to fix me
I'm not broken
Hello
Mutta se on minun uneni. Minun taisteluni.
Minun elämäni.
Minun ruumiini.
Ja minun valintani.
Ja minä en halua, että sinä yrität muuttaa untani, herkästi särkyvää elämää, sillä minä olen kunnossa.
Minä en tarvitse sinun apuasi. En tarvitse kenenkään apua.
I'm the lie
Living for you so you can hide
Don't cry
“Se on valetta. Valetta kaikki.”
Mutta onko todellisuus sitten muka parempaa? Minä en voi kääntyä, en voi paeta sitä, mikä minusta on tullut. Minulla ei ole vaihtoehtoja.
”Et sinä tätä halunnut.”
Suddenly I know
I'm not sleeping
Hello
I'm still here
All that’s left of yesterday
En minä halunnutkaan, sillä en tiennyt. Minä en tiennyt tästä maailmasta, tästä elämästä.
Ja nyt se kaikki, mitä minulla oli ennen on vain merkityksetön muisto ja tyhjä kuori.
Ja minä en enää koskaan voi olla onnellinen.
- Stargazer
A/N: Evanescence - Hello
perjantai 14. maaliskuuta 2008
Poissa [Originaali]
Minä muistan miltä tuoksuu kesän ensimmäinen päivä. Juoksin paljain jaloin pihan poikki ja kuuntelin tuulen suhinaa. Istuin mökin laiturilla, söin mansikkajäätelöä ja se maistui ihan kesältä. Sitten minä ja Iisa nukuimme makuupusseissa, katselimme tähtiä, kerroimme hauskoja juttuja ja nauroimme itsemme kipeiksi.
Minä muistan sen selkeästi. Äänet, kuvat, sanat, kaiken sen. Mutta sitten on aikoja, joista en muista yhtään mitään. Pelkkää mustaa ja harmaata. Muistot ovat alkaneet haalistua, usein mietin, onko se edes totta? Millaista oli elämä, ennen kaikkea tätä?
Ennen minä rakastin elämää ja Iisaa, rakastin laulaa ja maalata. Minä vain nauroin, kaikki oli aina hyvin, koulu, kaverit, harrastukset ja perhe, ihan kaikki. Ei tarvinnut pelätä ja huolehtia.
En ole nauranut kuukausiin, enkä edes hymyillyt.
Alussa minä lupasin itselleni, etten luovuta. Minä vain en ole sellainen, minä olen taistelija! Eläisin täysillä loppuun asti, niin minä luulin ja olin väärässä. Minä en jaksa enää.
Minä vain makaan sängyssä ja tuijotan seinää. Välillä en ajattele mitään, olen vain. Mutta sitten herään taas todellisuuteen ja muistan sen, että sisälläni asuu tauti ja se syö minua pala palalta, kunnes mitään ei ole jäljellä. Ja minulla ei ole pakotietä, koska ei ole keinoa parantua.
Alussa olin vihainen. Vihainen lääkäreille, jotka eivät osaa parantaa, vihainen maailmalle ja Jumalalle, koska hän antoi minun sairastua ja kärsiä, vaikken ollut tehnyt mitään. Kellään ei ole oikeutta tuhota koko loppuelämääni!
Ajan myötä olen kuitenkin oppinut hyväksymään asian, ja kipukaan ei tunnu enää niin pahalta.
Minä muistan miltä näyttää uusi koulu, uudet opettajat. Yhdeksäsluokkalaiset olivat kauhean pitkiä, mutta ei minua pelottanut. Minä ja Iisa näytimme, ketkä määräsivät. Emme me olleet niitä ujoja seinäruususeiskoja, me osasimme pitää hauskaa. Erottamaton kaksikko, minä ja Iisa. Aina ja ikuisesti, Aamen.
Niin sen kuului olla. Ollaan ystäviä, ei väliä, mitä tapahtuu, sitä tavallista ala-aste meininkiä, joka jatkuu vielä ylä-asteellakin. Se on se sama Iisa, joka paiskasi luurin korvaan ja kielsi tuntevansa minut. Se sama Iisa, joka huusi, ettei tahdo olla tällaisen sairaan ystävä, repi sitten kaulastaan ystävyysketjunsa ja heitti sen lattiaan.
Minä itkin koko viikon, ja olin ihan hajalla. Minun piti lopettaa kaikki, en minä voinut jatkaa harrastuksiani ja sitten katosivat ystävätkin. Juuri silloin, kun olisin tarvinnut heitä eniten.
Lopulta jouduin jättämään koulunkin.
Ja täällä minä olen ollut siitä lähtien, tuijottanut huoneen valkoisia seiniä, yrittänyt löytää edes jotain iloa musiikista, kirjoista ja vanhoista muistoista. Olen itkenyt itseni kuiviin ja yön pitkinä tunteina rukoilen kuolemaa, joka tulee aivan liian hitaasti.
Minua väsyttää, ja silmätkään eivät enää pysy auki. Taidan nukahtaa ja nukkua tämänkin päivän pois. Jatkan taistelua sitten huomenna.
Unessa minä seison tähtikirkkaassa yössä. Joka puolella on hohtavan valkoista lunta ja kirpeää pakkasilmaa. Olalla minulla on luistimet ja minä kuljen tuttua reittiä järvelle, jossa minä ja Iisa tapasimme ensimmäistä kertaa.
Järvi on jäässä ja minä vedän luistimet jalkaani. Sitten minä alan liukua pitkin jään täydellistä pintaa, tehden viiltoja ja säröjä. Lumikukkaset putoavat hiuksiini.
Minä näen Iisan, hän luistelee minun luokseni. Me olemme hiljaa, luistelemme vain, käsi kädessä. Minä haluaisin jatkaa sitä ikuisesti, mutta kun aurinko alkaa kivuta taivaalle, minä päästän hänen kädestään irti. Iisa katsoo minua, ja hänellä on kyyneliä silmissään.
”Anteeksi.”
Minä hymyilen.
Ei se mitään, Iisani. Ei se mitään. Sinä saat anteeksi, koska on tullut aika. Minä jätän tämän maailman ja siirryn eteenpäin.
Ja kun aurinko valaisee koko taivaan ja muu maailma alkaa heräillä, minä olen jo poissa.
Stargazer
A/N: Uutta tekstiä, pitkästä aikaa! Kirjoitettu Superchickin Beauty from Painia kuunnellessa (http://www.youtube.com/watch?v=xY6_30XvOSs&feature=related) Ihana kappale, kerta kaikkiaan ^^
Minä muistan sen selkeästi. Äänet, kuvat, sanat, kaiken sen. Mutta sitten on aikoja, joista en muista yhtään mitään. Pelkkää mustaa ja harmaata. Muistot ovat alkaneet haalistua, usein mietin, onko se edes totta? Millaista oli elämä, ennen kaikkea tätä?
Ennen minä rakastin elämää ja Iisaa, rakastin laulaa ja maalata. Minä vain nauroin, kaikki oli aina hyvin, koulu, kaverit, harrastukset ja perhe, ihan kaikki. Ei tarvinnut pelätä ja huolehtia.
En ole nauranut kuukausiin, enkä edes hymyillyt.
Alussa minä lupasin itselleni, etten luovuta. Minä vain en ole sellainen, minä olen taistelija! Eläisin täysillä loppuun asti, niin minä luulin ja olin väärässä. Minä en jaksa enää.
Minä vain makaan sängyssä ja tuijotan seinää. Välillä en ajattele mitään, olen vain. Mutta sitten herään taas todellisuuteen ja muistan sen, että sisälläni asuu tauti ja se syö minua pala palalta, kunnes mitään ei ole jäljellä. Ja minulla ei ole pakotietä, koska ei ole keinoa parantua.
Alussa olin vihainen. Vihainen lääkäreille, jotka eivät osaa parantaa, vihainen maailmalle ja Jumalalle, koska hän antoi minun sairastua ja kärsiä, vaikken ollut tehnyt mitään. Kellään ei ole oikeutta tuhota koko loppuelämääni!
Ajan myötä olen kuitenkin oppinut hyväksymään asian, ja kipukaan ei tunnu enää niin pahalta.
Minä muistan miltä näyttää uusi koulu, uudet opettajat. Yhdeksäsluokkalaiset olivat kauhean pitkiä, mutta ei minua pelottanut. Minä ja Iisa näytimme, ketkä määräsivät. Emme me olleet niitä ujoja seinäruususeiskoja, me osasimme pitää hauskaa. Erottamaton kaksikko, minä ja Iisa. Aina ja ikuisesti, Aamen.
Niin sen kuului olla. Ollaan ystäviä, ei väliä, mitä tapahtuu, sitä tavallista ala-aste meininkiä, joka jatkuu vielä ylä-asteellakin. Se on se sama Iisa, joka paiskasi luurin korvaan ja kielsi tuntevansa minut. Se sama Iisa, joka huusi, ettei tahdo olla tällaisen sairaan ystävä, repi sitten kaulastaan ystävyysketjunsa ja heitti sen lattiaan.
Minä itkin koko viikon, ja olin ihan hajalla. Minun piti lopettaa kaikki, en minä voinut jatkaa harrastuksiani ja sitten katosivat ystävätkin. Juuri silloin, kun olisin tarvinnut heitä eniten.
Lopulta jouduin jättämään koulunkin.
Ja täällä minä olen ollut siitä lähtien, tuijottanut huoneen valkoisia seiniä, yrittänyt löytää edes jotain iloa musiikista, kirjoista ja vanhoista muistoista. Olen itkenyt itseni kuiviin ja yön pitkinä tunteina rukoilen kuolemaa, joka tulee aivan liian hitaasti.
Minua väsyttää, ja silmätkään eivät enää pysy auki. Taidan nukahtaa ja nukkua tämänkin päivän pois. Jatkan taistelua sitten huomenna.
Unessa minä seison tähtikirkkaassa yössä. Joka puolella on hohtavan valkoista lunta ja kirpeää pakkasilmaa. Olalla minulla on luistimet ja minä kuljen tuttua reittiä järvelle, jossa minä ja Iisa tapasimme ensimmäistä kertaa.
Järvi on jäässä ja minä vedän luistimet jalkaani. Sitten minä alan liukua pitkin jään täydellistä pintaa, tehden viiltoja ja säröjä. Lumikukkaset putoavat hiuksiini.
Minä näen Iisan, hän luistelee minun luokseni. Me olemme hiljaa, luistelemme vain, käsi kädessä. Minä haluaisin jatkaa sitä ikuisesti, mutta kun aurinko alkaa kivuta taivaalle, minä päästän hänen kädestään irti. Iisa katsoo minua, ja hänellä on kyyneliä silmissään.
”Anteeksi.”
Minä hymyilen.
Ei se mitään, Iisani. Ei se mitään. Sinä saat anteeksi, koska on tullut aika. Minä jätän tämän maailman ja siirryn eteenpäin.
Ja kun aurinko valaisee koko taivaan ja muu maailma alkaa heräillä, minä olen jo poissa.
Stargazer
A/N: Uutta tekstiä, pitkästä aikaa! Kirjoitettu Superchickin Beauty from Painia kuunnellessa (http://www.youtube.com/watch?v=xY6_30XvOSs&feature=related) Ihana kappale, kerta kaikkiaan ^^
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
