keskiviikko 26. joulukuuta 2007

Lavakauhua [Ficlet]

Lavakauhua

Characters: Remus, Sirius
Ship: S/R, jos niin haluat.
Genre: General, todella lievä Fluff
Raiting: G

Summary: Remusta hermostuttaa.
A/N: Remi antoi haasteen :)

”Sirius, minua jännittää ihan kauheasti” Remus sanoi tuskin kuiskausta kuuluvammalla äänellä. Hän istui puisella tuolilla jalkoihinsa tuijottaen ja toivoi, ettei Sirius huomaisi punaisia läikkiä, jotka olivat levinneet hänen kalpeille kasvoilleen.
Sirius hymyili ”Ei mitään hätää, Kuutamo” Remus kohotti katseensa toisen pojan harmaisiin silmiin. ”Ei mitään hätää? Entä jos itse joutuisit tuonne! Kaikkien ihmisten eteen, ihan yksin!”
Siriusta alkoi huvittaa hänen ystävänsä panikoiminen. Eihän tässä nyt ollut kyse elämästä ja kuolemasta. ”Remus, sinä otat tämän nyt turhan vakavasti. Olet harjoitellut paljon. Minä tiedän, että sinä selviät, tarvitset vain vähän itseluottamusta.”
Remus oli varma, että hän alkaisi pian itkeä. ”Mutta se on ihan eri asia, kuin heitä on noin paljon! Entä jos unohdan sanat? Tai menen sekaisin? Entä jos he eivät pidä minusta? Mitä jos he nauravat? Entä jos…”
Sirius painoi sormensa kevyesti Remuksen huulille, ja tämä sulki suunsa. ”Pää kiinni, Kuutamo, et sinä mihinkään jäädy.” Remus hengitti pari kertaa syvään. Totta. Hätääntyminen vain pilaisi kaiken.
”Remus Lupin?” Mustaan kaapuun pukeutunut nainen oli kävellyt paikalle. Remus valahti uudelleen kalpeaksi. Hän nyökkäsi.
”Teidän vuoronne.”
Remus nousi seisomaan. Hänen kätensä tärisivät ja sydän hakkasi kiivaasti. Sirius otti hänen kätensä omiinsa. ”Onnea matkaan, Kuutamo – kulta.” Hän virnisti, ja painoi kevyen suukon Remuksen poskelle.
”Kyllä me tiedämme, että sinä osaat laulaa.”

A/N: Siinä se. Muistan hyvin miten pelottavaa oli laulaa ekaa kertaa yksin... oO Mitäköhän Rem laulaa? Full Moonin? ;)
FF100, sana "Odotus"

tiistai 25. joulukuuta 2007

Tähtilapset [FanFiction]

Tähtilapset
Characters: Sirius, Andromeda
Genre: General
Raiting: G (S)

Summary: Andromeda kertoo Siriukselle heidän nimistään.
A/N: Kirjoitettu kello kolme aamuyöstä.

”Me olemme tähtiä, Sirius.”
Katsoin vanhempaa serkkuani hämmästyneenä. ”Tähtiä? Me vai?”
Andromeda nyökkäsi. ”Haluan näyttää sinulle jotakin.” Hän otti kädestäni, ja johdatti läpi kynttilöin valaistun huoneen ja veti raskaat samettiverhot pois ikkunan edestä. Yö oli kirkas ja taivas näkyi selkeästi. Kaunista.

A grand oasis in the vastness of gloom
Child of dew-spangled cobweb, Mother to the Moon

“Katso, Sirius. Tuonne eteenpäin. Siellä on etelä”
Tähtäsin katsettani kauas horisonttiin. Tähdet välkkyivät, loivat hämyistä valoa öiseen maisemaan. Tulikärpäsiä taivaankannessa.

Constellations beholders of the 3rd vagrant
Theater for the play of life

“Näethän sen, mikä näyttää vaihtavan väriään?”
Minä nyökkäsin hymyillen. Pidin siitä tähdestä. Se tuntui jotenkin tutulta.
”Se olet sinä”

Tragedienne of heavens
Watching the eyes of the night

“Se on Sirius”
Rypistin kulmiani. ”Sirius?”
Serkkuni nauroi iloisesti. Kaipa minä kuulostin yllättyneeltä. Niin kuin minä olin.
”Ihan totta. Se on sinun ikioma tähtesi”

Sailing the virgin oceans
A Planetride for Mother and Child

“Katsohan sitten oikealle.”
Tein niinkuin Andromeda käski. Oikealla oli suuri joukko tähtiä. Ne näyttivät muodostavan jonkinnäköisen kuvion.
”Se on tähtikuvio. Ja sen nimi on Andromeda”
Nyt oli minun vuoroni nauraa ääneen. Eihän siinä ollut mitään järkeä!
”Ei se ole totta! Sinä olet Andromeda!”

Floating upon the quiet hydrogen lakes
In this ambrosial merry-go-round they will gaze

“Tunsin vahvat kädet ympärilläni. Jalkani irtosivat lattiasta.
Andromeda nosti minut vaivattomasti ilmaa, kuin olisin ollut pikkulapsi. En tietenkään ollut. Viisi vuotias on jo vanha. Mutta Andromeda onkin jo yhdeksän. Hän on minuakin viisaampi,

Ephemeral life touched by a billion-year-show
Separating the poet from the woe

“Hei, mistäs lähtien sinä et ole minua uskonut?”
Käänsin kasvoni serkkuuni. Hänen ruskeat silmänsä tapittivat minua hiukan surullisesti. Huomasin silti, että hän taisteli hymyilyä vastaan. Väänsin kasvoni vastustamattoman suloiseen koiranpentuilmeeseen, ja Andromeda ei pystynyt enää teeskentelemään loukkaantunutta.
”Kyllä minä uskon. Luulen niin.”

Oracle of the Delfian Domine
Witness of Adam's frailty

Andromeda laski minut alas. “Todistan sen sinulle. Tule”
Hän vei minut pois ikkunasta, marmorisiin portaisiin. Laskeuduimme hiljaa nitä pitkin, sillä emme halunneet herättää muita.
Andromeda johdatti minut kirjastoon. Se oli yleensä kiellettyä aluetta meiltä lapsilta. Se oli suuri huone, jossa oli valtavat hyllyköt täynnä erilaisia kirjoja. Takaseinää ei ollut. Se oli pelkkää ikkunaa. Mustat verhot oli vedetty sivuun, joten kuun valo valaisin koko huoneen.

Seer of the master prophecy
The stellar world her betrothed

Andromeda tutki parhaillaan kirjahyllyjä. Hänen sormensa kulkivat kevyesti kirjojen takakansilla. Lopulta hän löysi etsimänsä. Hän veti hyllyköstä pölyisen, sinikantisen kirjan ja asetti sen pöydälle eteeni. Revin katseeni ikkunasta ja katsoin kirjan kannessa olevia kultaisia kirjaimia. Ne muodostivat sanan, jota en osannut lukea.
”Mitä tuo tarkoittaa?”

Wanderers in cosmic caravan
Universal bond - The Starborn

“Siinä lukee Almagest. Se tarkoittaan tähtikartastoa”
Kun Andromeda avasi kirjan, sieltä lensi kasa pölyä päällemme. Sivut olivat kellastuneita ja pölyisiä. Kirjassa oli paljon hienoa, koukeroista tekstiä, sekä paljon kuvia yötaivaasta ja tähdistä. Andromeda käänteli sivuja eteenpäin ja minä seurasin kiinnostuneena vieressä. Sitten hän lopetti erään aukeaman kohdalle. Katsoin tarkemmin isoa kuvaa. Siinä oli se sama, väriään vaihtava tähti, jonka hän oli minulle näyttänyt. Sen yläpuolelle oli kirjoitettu tähden nimi. Minä tavasin sen.
”Si – ri – us.”

A son in search for the truth
Following the pages of Almagest

“Alpha Majoris.” Andromeda lisäsi.
“Koira tähti. Canis Majoriksen päätähti.”
Tuijotin vuorotellen kuvaa ja serkkuani. “Onko minulla noin monta nimeä?”
”Kyllä sinulla on. Rakkaalla lapsellahan on monta nimeä”
”En minä ole rakas lapsi. Regulus on.”
Andromeda hymyili nopeasti. ”Reguluskin on täällä. Hänkin on tähti, kuten sinä ja minä”
Hymy haihtui kasvoiltani. ”Ai onko?” kysyin hiljaa.”
”On, ja Bellatrix ja… Hei, mikä sinulle tuli?” Andromeda oli huomannut ilmeeni. Olin hiljaa.
”Minä ajattelin, että me olemme ainoat. Luulin, että olemme erityisiä.” Selitin hiljaa. Olin valtavan pettynyt.
Andromeda nosti minut uudestaan syliinsä ja kantoi ikkunaan.

Discovering the origin of dreams
Stargazers ride through the ancient realms

“Sirius, sinä olet erityinen” hän hymyili. Minä olin vaiti. Tuijotin taivasta, etsin omaa tähteäni. Tunsin Andromedan hengityksen poskellani. Hän kuiskasi korvaani.
”Sirius on taivaankannen kirkkain tähti”

Tragedienne of heavens
Watching the eyes of the night
Sailing the virgin oceans
A Planetride for Mother and Child

Stargazer
A/N: Nightwish – Stargazer. Tykkän kirjoittaa Siristä ja Medasta. Rakastan tätä laulua, rakastan tähtiä <3
FF100. Sanalle tähti.

maanantai 24. joulukuuta 2007

Walking in the Air [Lyrics]

We're walking in the air
We're floating in the moonlit sky
The people far below are sleeping as we fly

I'm holding very tight
I'm riding in the midnight blue
I'm finding I can fly so high above with you

Far across the world
The villages go by like dreams
The rivers and the hills
The forests and the streams

Children gaze open mouth
Taken by surprise
Nobody down below believes their eyes

We're surffing in the air
We're swimming in the frozen sky
We're drifting over icy
Mountain floating by

Suddenly swooping low on an ocean deep
Arousing of a mighty monster from its sleep

We're walking in the air
We're floating in the midnight sky
And everyone who sees us greets us as we fly

By: Howard Blake


Peaceful Chirstmas and lots of Nightwishies !

Stargazer

lauantai 22. joulukuuta 2007

Lets take a look for Stars

Taivaalla on muutamia tärkeitä tähtiä.

Sirius
Kuuluu Canis Majoriksen (CMa, Suurempi Koira) tähtikuvioon. Tunnetaan myös Koiratähtenä. Taivaan kirkkain tähti.

Regulus
Kuuluu Leon (Leo, tarkoittaa Leijonaa) tähtikuvioon. Regulus tarkoittaa Pientä Kuningasta.Taivaan 21. kirkkain tähti.

Alphrad
Antilian (Ant, tarkoittaa Ilma Pumppua) tähtikuvioon kuuluva tähti.

Arcturus
Kuuluu Boötesiin. (Boo, Tarkoittaa Karhun Vartijaa) Taivaan 4. kirkkain tähti.

Orion (Ori)
Tähtikuvio. Tarkoittaa Metsästäjää.

Bellatrix
Kuuluu Orioniin. 24. kirkkain tähti.

Andromeda (And)
Tähtikuvio. Erittäin tunnettu Andromedan Galaxista, joka sijaitsee keskellä tähtikuviota.

Tähdet ja kuu ovat olleet aina erittäin tärkeitä minulle. Nuo nimet ovat tuttuja Harry Potterista; The Noble and Most Ancient house of Blackin jäsenet on nimetty tähtien mukaan.

Jos näitä haluaa nähdä parhaat ajat ovat...

10. Tammikuuta klo. 23
10. Helmikuuta klo. 21
10. Maaliskuuta klo. 19
10. Lokakuuta klo. 6
10. Marraskuuta klo. 3
10. Joulukuuta klo. 1

Tuolloin voit nähdä Siriuksen ja Orionin etelässä ja Andromedan

Jos etsit Arcturusta ja Alphradia kannattaa koittaa Maalis - Huhtikuussa Aamuyöstä.

Kun nyt puhumme tähdistä, voimme puhua myös Nightwishista. Sill' "Nightwish is all about emotions, flow of mind, storytelling and Escapism". Tähdet liittyvät näihin asioihin myös, varsinkin Tarinankerrontaan ja Escapismiin. On helppoa unohtaa todellinen maailma ja tuijottaa Yötaivasta. Olkaamme Taivaan Tuijottajia, Stargazereita ^^


Stargazers
(Nightwish)

A grand oasis in the vastness of gloom
Child of dew-spangled cobweb, Mother to the Moon
Constellations beholders of the 3rd vagrant
Theater for the play of life

Tragedienne of heavens
Watching the eyes of the night
Sailing the virgin oceans
A Planetride for Mother and Child

Floating upon the quiet hydrogen lakes
In this ambrosial merry-go-round they will gaze
Ephemeral life touched by a billion-year-show
Separating the poet from the woe

Tragedienne of heavens
Watching the eyes of the nigh
tSailing the virgin oceans
A Planetride for Mother and Child

Oracle of the Delfian Domine
Witness of Adam's frailty
Seer of the master prophecy
The stellar world her betrothed

Wanderers in cosmic caravan
Universal bond - The Starborn

A son in search for the truth
Following the pages of Almages
tDiscovering the origin of dreams
Stargazers ride through the ancient realms

Tragedienne of heavens
Watching the eyes of the night
Sailing the virgin oceans
A Planetride for Mother and Child


Pharao sails to Orion
(Nightwish)

"Get away from me!
Take heed to thyself and see my face no more!
for in the day Thou see my face
Thou shalt die!"
Exodus 10:28

A constellation of divine architecture built on Earth
A holy harbour - Orion
Nautical ascension to the firmament

Ship-shaped barrows open my heart to the wisdom of this land
Sailing with the Serpent Chimera of a fiendish sandman

The Unicorn arrives with the westwind to dream His funeral
"Thou art born for Horus dwells in Thee"

Slumbering with the ebb and the flow of this foaming tomb
"Thou art born for Seteh dwells in Thee"

Reveal your face to me and guide me though the Stygian fields
Enthral my soul to Sepedet's beams to serve Your will

Sailing on the distant seas from darkness to deliverance
Tales like the ocean written to the Draco's glance

Ruling with the scythe of death you tear out philosophies apart
An ancient starwalk to merge into the stars"

"Open thy veins for my venom
Kiss the cobras with thy twisted tongue
So shalt thou join the emryrean circus
Where beggars mourn and seraphs dance
In this twilight cathedral
Shall I wed thee,
O Bride of the Netherwolrd"

Join my soul the Hunter in the sky


Stargazer

torstai 13. joulukuuta 2007

Seinät (Puhdasta Hulluutta) [Lyhyt Original]

Pimeys. Hiljaisuus. Yksinäisyys.
Olen nurkassa. Lukittuna.
Seinä kaatuvat päälle.

En uskalla liikkua. En puhua. Tuskin hengittää.
Jokainen liike tuo ne lähemmäs.

Seinät sulkee ympyräs
Juokset karkuun itteäs.

Tärisen. Pelottaa.

Jos vain joku avaisi oven ja päästäisi minut pois.

Auttakaa.

Pää polvissa, niin pienenä kuin pystyy.
Tukehdun kohta.

Kauanko olen ollut täällä? Minuutin. Kaksi. Kymmenen.
Tunnin? Päivän?
Minä en tiedä.
Minä en tiedä mitään.
En saa muodostettua yhtään selkeää ajatusta.

Kiljut apua, mutta kukaan ei kuule.

Seinät. Ne kaatuvat. Murskaavat alleen.
Milloin pääsen pois?

Itken. Pojat eivät itke. He kärsivät rangaistuksensa, eivätkä valita.

Mitä minä olen tehnyt?

Kuolen. En voi hengittää. Kuolen. Tukehdun. Kuolen.

Kaadun lattialle. Itken kylmää kiveä vasten. Pelko sumentaa tajunnan.

Klaustrofobia on Puhdasta Hulluutta.

Stargazer
A/N: Originaali :) Kirjoitettu Uskonnontunnilla.

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

Toiveista Suurimmat [FanFiction]

Toiveista Suurimmat

Author: Stargazer
Characters: Remus, Sirius
Pairing: S/R
Genre: Angst
Raiting: PG 13
Warnings: Slashy
Summary: Remuksella on salaisuus ;)

Yö. Kuun valo valaisi himmeästi Rohkelikkojen makuusalia. Remus Lupin istui sängyn laidalla. Hänen vaaleat hiuksensa kimmelsivät tähdistä, kuusta ja öisestä taivaasta.
Samalla sängyllä oli toinen poika syvässä unessa. Remus oli keskittänyt huomionsa nukkuvaan ystäväänsä. Ystävään. Sana kirpaisi.
Miksi vain ystävään?
Hän katseli toisen pojan laihaa vartaloa, sekä mustia hiuksia, jotka kehystivät kauniisti hänen kasvojaan. Kevyesti suljettuja silmiä.
Remus huokasi, ja käänsi katseensa ikkunaan. Sirius Musta, hänen paras ystävänsä, ei tiennyt tästä mitään. Kukaan ei tiennyt. Kenelläkään ei ollut aavistustakaan siitä, että Remus oli ollut ihastunut Siriukseen viidennestä luokasta lähtien. Aluksi se oli ollut hiukan pelottavaa, mutta sitten Remus oli tottunut tunteeseen.
Hän oli kerännyt rohkeutta kertoakseen Siriukselle. Mutta hän ei ollut uskaltanut. Mitä mahdollisuuksia hänellä muka oli? Ei mitään. Vaikka Remus kuinka toivoi, ei ollut mitään mahdollisuutta, että Sirius olisi pitänyt hänestä muuten kuin ystävänä. Se ärsytti häntä, teki hänet surulliseksi välillä.
Miksi? Kysymys oli ollut Remuksen mielessä pidemmän aikaa. Miksi hän ei ollut ihastunut johonkin kauniiseen tyttöön, niin kuin muut hänen ystävänsä?
Tytöt eivät vain olleet sama asia.
”Remus..?” kuului uninen ja hiukan hämmästynyt ääni pojan selän takaa. Siriuksen ääni. Hän oli herännyt. ”Mitä sinä teet? Eikö nyt ole yö?”
Remus käntyi. Siriuksen kauniit harmaat silmät tuijottivat häntä läpiunkevasti.
”Ajattelen” hän totesi. Ainakin se oli totta. Sirius nyökkäsi, muttei irrottanut katsettaan.
”Anteeksi, että herätin” hän jatkoi. Sirius hymyili.
”Ei se mitään.. Mitä ajattelit?”
Tätä Remus ei ollut odottanut. Nyt tai ei koskaan. Remus kietoi kätensä varovasti Siriuksen ympärille, ja veti hänet syliinsä.
”Hei, mitä ihmet..” Sirius aloitti, mutta Remus painoi sormensa hänen suulleen. Hän toi Siriuksen lähemmäksi kasvojaan. Se sai toisen pojan jokseenkin hermostuneeksi. ”Remus, mitä sinä teet?”
Remus veti kevyesti henkeä, ja painoi huulensa toisen pojan huulia vasten.
Sirius värähti. Remus tunsi sen. Sirius työnsi hänet kauemmas ja nousi istumaan. Hänen ilmeensä oli yllättynyt. ”Mitä ihmettä sinä oikein kuvittelet?” Hän huudahti. Remus hymyili surullisesti ja laski Siriuksen sängylle.
”Teen vain jotain, mitä olisi pitänyt tehdä kauan sitten.” Hän nousi ja käveli pois. Sirius ei huutanut hänen peräänsä.

Remus juoksi pitkin pimeää, autiota käytävää. Kyyneleet valuivat pitkin hänen poskiaan. Mitä ihmettä hän oli kuvitellut? Että Sirius olisi suudellut häntä takaisin? Ainakin sitä hän oli toivonut.
Hän pysähtyi, ja käveli ikkunalle. Kuu paistoi edelleen kirkkaana.

Miksi juuri toiveista suurimmat eivät koskaan toteutuneet?

Stargazer
A/N: RemiAngstia. FF100, sanalle toive (Oma valinta)

Kaakao [FanFiction]

Author: Stargazer
Charaters: Sirius
Ship: S/R
Genre: Fluff (?)
Raiting: PG 13
Warninings: Slash <3

Summary: Sirius juo Kaakaota Kalmanhanaukiolla…


Sadepisarat löivät vasten ikkunaa. Ulkona näytti kylmältä, tuuliselta.
Vaikka oli Heinäkuu.

Sirius istui pienessä ullakkohuoneessa Kalmanhanaukiolla. Lattia ja seinät olivat kylmät. Tuuli valitti, huusi nurkissa ja puissa. Käsissään poika piteli kuppia, joka höyrysi.

Kaakaota. Sirius hymyili ja joi hiukan. Kaakao oli ihanan lämmintä, mutta parasta oli ehdottomasti sen suklainen maku. Se toi häneen mieleensä Remuksen. Remus oli aina syömässä suklaata. Siriuksen mielestä se oli älyttömän suloista.
Sirius joi kaakaota hiukan lisää. Hän sulki silmänsä. Aivan kuin hän olisi tuntenut ihmissuden huulet omillaan. Muisto sai hänet naurahtamaan. Remuksen huuletkin maistuivat suklaalle. Sen ajatteleminen piristi häntä. Kesän jälkeen he näkisivät jälleen.
Suklaan maku toi lisää muistoja Siriuksen mieleen. Talvisen maiseman, Rohkelikkotornin, takkatulen. Siellä hän, Remus ja James istuivat, juttelivat ja nauroivat. Siellä Sirius oli tajunnut ensimmäistä kertaa tuntevansa jotakin ystävyyttä syvempää ruskeasilmäistä poikaa kohtaan.

Sade jatkoi tanssiaan. Ullakko ei enää tuntunut kylmältä. Päinvastoin, se oli hyvin turvallinen ja lämmin paikka. Sirius haukotteli ja käpertyi lattialle. Pienen hetken hänestä tuntui, kuin hän olisi ollut taas Tylypahkassa, Remuksen vieressä.

”Kaakaosta se johtuu” hän ajatteli unisesti.

Stargazer
A/N: FF 100 ficci. Sana on maku.
Kaakaota juodessa kirjoitin :D

FanFiction 100

Tämä on kopioitu FinFanFunista. Halusin ottaa osaa tähän, mutta Sirius Musta oli varattu siellä enkä ole varma saanko kirjoitettua kaikki ficit.. Joten teen tätä tavallaan yksityisesti :D

Mikä tämä on?
Idea on yksinkertainen; valitset fandomin, sieltä tietyn hahmon/parituksen/hahmoryhmän ja kirjoitat sitten annetuilla ehdoilla valitsemastasi aiheesta 100 ficciä.

Aiheen valinta
Toisin kuin alkuperäisessä FanFic100:ssa, nyt ei ole mahdollista ottaa aiheekseen ”yleistä”, koska kun kaikki kirjoittavat samasta fandomista, olisi tylsää, jos jollakulla olisi käytettävissään kaikki mahdollinen.

Aiheeksi kelpaa siis joko tietty hahmo tai paritus, tai sitten voit ottaa itsellesi jonkin hahmoryhmän (esim. tietty perhe, tupa, kirjoissa selkeästi määritelty kaveriporukka). Et voi valita aiheeksesi kahta hahmoryhmää, esim. Malfoyt ja Lestranget, mutta sääntöä voi kiertää yrittämällä kehittää mahdollisimman yleispäteviä (mutta silti fiksun kuuloisia) ryhmiä, kuten vaikka ”puhdasveriset”. Myöskään ylimalkainen ”naishahmot” tai ”chanslash” ei kelpaa aiheeksi, aiheen on oltava suoraan kirjoista.

Jos valitset aiheeksesi vaikkapa rohkelikot, saat kirjoittaa kaikista rohkelikoista, vaikka Harry olisi jo mennytkin jonkun muun aiheeksi. Myös jos joku on ottanut aiheekseen Severus Kalkaroksen, voit silti ottaa aiheeksesi parituksen, jonka toinen osapuoli on Severus. Ja parituksiahan saa olla niin monta kuin on kirjoittajaa, samasta hahmosta saa olla vaikka kuinka monta paritusta, kunhan ei tosiaan yhtä kahteen kertaan.

Aiheeksi ei voi ottaa crossover-paritusta tai paria, joka sisältää itse keksityn hahmon, esim. Draco/OMC.

Kirjoittamisesta.
Pääpaino teksteissä tulee aina olla jollain tavalla aiheessasi. Jos valitset parituksen, voit kirjoittaa ficin, joka keskittyy lähinnä toiseen hahmoon, kunhan toinen ainakin mainitaan jossain vaiheessa.Jos taas valitset jonkin hahmoryhmän, esim. Weasleyn perheen, jokaista perheenjäsentä ei tarvitse mainita ficissä, yksi keskeisenä hahmona riittää, kunhan hahmon kuuluminen kyseiseen ryhmään on jotenkin olennaista. Ficissä ei myöskään ole pakko olla yhtäkään Weasleyta, jos kyseinen perhe sinänsä on jotenkin tärkeä tekijä.

AU on sallittua, samoin itse keksimäsi hahmot. Crossoveriakin saa kirjoittaa, mutta ei mielellään kovin paljon. Ehdottomasti max. 10 ficciä. Ficit saavat olla millaisia itse haluat, genre ja tyyli on kokonaan sinun päätettävissäsi.
Ei kirjoittajien välistä yhteistyötä, tämä on yksilötehtävä.

Taulukossa annettuja sanoja ei tarvitse noudattaa kovinkaan orjallisesti (saa siis tulkita vapaasti), eikä niitä välttämättä tarvitse mainita ficeissä, niiden on tarkoitus olla enemmänkin suuntaa-antavia, mutta ficin tulee kuitenkin jollain tavalla viitata annettuun sanaan. Ficcejä ei myöskään tarvitse kirjoittaa annetussa järjestyksessä, inspiraation mukaan Jokaiselle sanalle on kirjoitettava oma tekstinsä, eli ei kahta yhdistettynä samaan ficciin. Ideahan on kuitenkin kirjoittaa sata ficciä. Myöskään kirjoittajien yhteistyö ei tässä haasteessa ole sallittua, itsekseen on pärjättävä.

Ficit saavat olla millaisia tahansa – myös raapaleet, dialogit, runot, ynnä muu ei-niin-perinteinen on sallittua. Rajoituksena sen verran, että jokaisen tekeleen on oltava vähintään satasanainen, eli jos kirjoitat esim. haiku-runoja, niitä on oltava useampi, jotta teksti täyttää vaatimuksen

Halutessaan myös vanhoja tekstejä saa käyttää osana tätä haastetta, mikäli sekä aihe että annettu sana oikeasti sopivat valmiiksi kirjoitettuun ficciin.

Sanat löytyvät täältä: http://www.geocities.com/finfanfic100/FanFic100.html

torstai 6. joulukuuta 2007

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Taas kerran on se aika vuodesta, jolloin juhlistamme tätä pientä ja pohjoista kotimaatamme.

Suomi on pieni maa, mutta täällä on paljon erikoista. Seuraavaksi kerronkin, mikä on minulle tärkeintä tässä maassa, ja miksi.

Musiikki, luonnollisesti. Suomalaisethan ovat hevi kansaa, ja meillä on monia upeita bändejä. Nightwish on tietysti niistä tärkein, mutta myös muita löytyy: Sonata Arctica on hiukan Nightwishin kaltainen ja hieno bändi. HIMiäkin tykkään kuunnella silloin tällöin. Ja Ari Koivunen tietysti.
Myös hyviä suomeksi laulavia on, kuten Apulanta. Hyvistä sanoituksista saa aina plussaa, joten siitä syystä mainitsen myös Jipun, sekä Finteligensin, joilla on hyviä sanoituksia ja "tarinoita", vaikka musiikityylistä en niin paljon pidäkkään.
Ei pidä myöskään unohtaa, että me myös omistamme kunnian ainakin kahden musiikkityylin kehittämisestä: Nightwish oli ensimmäinen Melodical Heavy tyylistä musiikkia soittava bändi, jota on seurannut esimerkiksi Within Temptation. HIM oli ensimmäinen Love Metal bändi.

Jääkiekk0, yllätys yllätys. Jääkiekon pelaaminen ei nyt varsinaisesti talveeni kuulu, mitä nyt joskus ekaluokkalaisia vastaan pelaamme (Ja häviämme) ystävien kanssa. Silti Suomen menestys on minulle erittäin tärkeä asia.
Kuten kaikki tietävät, voitimme rakkaan tai vähemmän rakkaan vihollisemme Ruotsin vuonna -95. Itselläni oli ikää silloin alle vuoden verran, joten en tietenkään tajunnut, miten suuresta asiasta oli kysymys. Hiukanko harmitaa nyt. En osaa kuvitella, kuinka ihanaa olisi päästä ainakin Suomen voitonjuhliin, hyppimään torille hutamassa ja heiluttamassa Suomen lippua. Seuraan tiiviisti MM-, sekä olympiakisoja. Viime vuonna pääsin katsomaan Torinoon Suomi - Saksa peliä ja oli mahtava fiilis. Ystäväni kanssa katsoin loppuottelua, ja olimme sanoinkuvaamattoman pettyneitä, kun Ruotsi taas kerran meidät löi.
Erittäin hyvää kannustusmusiikkia ovat Finteligensin Kaikki Peliin sekä Det Glider in. Molemmat ovat olleet Suomen kannustuslauluja. Viime vuonna MM-kisoissa soitettiin Nightwishin Creek Mary's Blood kappaletta, joka oli ainakin minulle erittäin positiivinen yllätys. Toivottavasti Suomi tänä vuonna löisi ne likaiset Ruotsalaset finaalissa... Meille se voitto kuuluu!

Kieli. Vaikka puhun nykyään paljon Englantia ja Italian kieli on myös sydäntäni lähellä, on myös Suomi minulle täkeä kieli. Jos ei muuta, niin ainakin Suomen kielestä saa väännettyä erillaisia sanaleikkejä, jota henkilökohtaisesti rakastan. Se on myös hiukan harvinaisempi kieli, ja olen ylpeä, että osaan sitä. Ja se on loppuen lopuksi hyvin monimutkainenkin.
Myös Tolkien käytti Suomea kehittäessään Haltijakielen, ja ovathan hänen teoksensa aivan upeita!
Mainitsen tässä yhteydessä myös Suomalaiset kirjailijat, sillä heitäkin on monia. Ensimmäiseksi nyt tulee mieleen ehkä Tove Jansson, jonka teokset ovet tunnettuja ympäri maailman. Mielestäni ehkä Suomen paras kirjailija on Ilkka Remes, jonka Aaro Korpi sarjaa luen. Mahtava sarja. Toinen hyvä kirjailija on kaimani Kira Poutanen (Tosin hänen nimensä kirjoitetaan yhdellä i:llä) jonka kirjan Ihana Meri olen lukenut. Kannattaa lukea.
Kirjoista tulee mielestäni erillasia, jos ne kirjoittaa Suomeksi, kuin silloin kun ne vain käännettän. Suomeksi kirjotetut kirjat ovat jotenkin.. Erilailla kirjoiitettu. Niissä näkyy kielen monipuolisuus paremmin.

Luonto. Suomen luonto on älyttömän kaunis ja monipuolinen. Minusta ihaninta aluetta ovat Pohjois Karjala, sekä Lappi. Mökkimme on Pohjois Karjalassa, Enossa. Sinne on noin 6 - 7 h ajomatka Helsingistä. Rakastan pitkiä automatkoja. Ainoa huono puoli on siinä, että ne saastuttavat. Pohjois Karjalan vaarat ovat ihania, varsinkin Koli. Ja Pielinen, jonka rannalla mökkimme on, on varmaankin Suomen ihanin järvi. Kesäisin siellä on älyttömän kuuma ja talvisin paljon lunta. Pidän juuri sellaiseta. Siellä myös liikkuu niin ihana eläin, kuin Susi, lempieläimeni. Susi kuuluu Suomen luontoon, niitä ei saa tappaa! Lähellä Enoa, ja minulle tärkeää kaupunkia Jonesuuta, sijaitsee Suomen pyhä kaupunki, Kitee. Jokaisen Nightwish fanin Mekka, siellähän se on perustettu. Sinne on tehtävä pyhiinvaelluksia.
Lappi on toinen ihana alue Suomessa. Valitettavasti en ole siellä päässyt vielä kesällä käymään, mutta joskus toivottavasti vielä. Lapin tunturi, metsät, kaikki sellainen on älyttömän kaunista ja ihanaa.
Myös Tuomas Holopainen tuntuu pitävän Lapista. Nightwish kuvaa tätä aluetta kauniisti kappaleessaan Lappi. Kappale löytyy levyltä Angels Fall First (1996)

Osa 1:
Erämaajärvi
Kautta erämaajärven
matkaa kulkuri yksinäinen
Näkee lammella joutsenparven
vapauttaan itkevän

Kaipuu menneisyyteen
kiirii ilmassa huutoina kotkien
Ikijärveltä turvatulta
käy matka vuorten taa

Osa 2:
Noitarummut
(Witchdrums)

Instrumentaali

Osa 3:
Tämä hetki on ikuisuus
(This moment is Eternity)

Päivä ei omista avainta täällä
Missa kuu aitaakylmää hämäräänsä
Tämä hetki on ikuisuus

Kauneuden maa
Kylmä ja julma
Vuonot laulavat kaikuen
Heijastavat melankolisuutta

Luota tuuleen
Luota tuleen
Erakon kutsu
Yön erakon

Korpin maa
Karhun maa
Kotkan maa
Ja Ahmojen

Synkkiä ovat Susien peilit...

Osa 4:
Etiainen

Instrumentaali


Tämä hetki on ikuisuus, on alunperin englanniksi, mutta käänsin sen nyt. Anteeksi, että se on hiukan kömpelö.

No mutta ei tässä kai muuta.

Hyvää Itsenäiyyspäivää kaikille!
Olkaamme ylpeitä Suomesta!

Stargazer

sunnuntai 2. joulukuuta 2007

Piiloon [FanFiction]

Author: Stargazer
Characters: Sirius, Andromeda
Ship: -
Genre: Angst (?)
Raiting: G

Summary: Sirius kaipaa vanhempaa serkkuaan.
A/N: Songfic. Jippu - Piiloon.




Mun oli pakko kadota
Mun oli pakko saada vajota


Suuren, pimeän huoneen nurkassa istuu poika, halaamassa itseään. Hän on nuori, alle kymmenvuotias, pienikokoinen ja mustahiuksinen Sirius Musta. Hän on painautunut tiiviisti seinää vasten. Alhaalta kuuluu vanhempien huutoa, lasiesineiden helinää. Häntä pelottaa
Kädessän Sirius pitää pientä lasinpalaa, joka on kirkas ja läpinäkyvä. Vain reunat ovat tahrautuneet punaiseen vereen. Vereen, joka valuu pieninä noroinen hentoja käsivarsia pitkin.

Mä tahdoin jäädä sun luo
Mä tahdoin jäädä sun luo


Lattialla hänen vieressään on valokuva kauniista nuoresta, noin neljäntoista ikäisestä tytöstä. Ruskeat hiukset valuvat kauniisi olkapäille. Vihreät silmät tuikkivat iloisesta. Kuvan alareunaan on kirjoitettu sotkuisesti mustalla tussilla yksi ainoa sana. Meda.
Poika kuiskii nimeä yöhön.

Mun täytyy uskaltaa nukahtaa
Mun täytyy pystyä tuntemaan
Jotenkin ilman sua


Elämä kotona osaa olla täyttä helvettiä. Häntä lyödään, hänelle huudetaan. Hän ei ole tarpeeksi hyvä. Mutta Meda suojeli häntä. Kun Meda oli lähellä, hän oli turvassa. Kukaan ei voinut satuttaa häntä.
Mutta kun hän on poissa…

Sä laitoit mut piiloon kaikelta pahalta

Meda rakensi heille majan tuoleista ja peitoista. Siellä he olivat turvassa muulta maailmalta. Kahdestaan. Piilossa.

Suojasit syliin pahoilta unilta

Meda halasi häntä. Piti häntä sylissään. Silloin hän saattoi nukahtaa rauhassa.
”Ei mitää pelättävää, Siri”

Kirjoitit selkään, mua aina rakastat

Medan sormet silittivät Siriuksen hiuksia ja käsivarsia, kirjoittivat niihin viestejä salaisella kielellä jota muut eivät ymmärtäneet.

Vaikka oon niin rikki ja sekaisin

Meda antoi hänen itkeä rauhassa. Hän jaksoi kertoa yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki oli hyvin.

Mun oli pakko kadota
Mun oli pakko saada vajota


Nyt maja on rikottu. Meda on poissa. Mutta Sirius on piilossa. Piilossa varjoissa, toivoen, ettei kukaan löydä häntä sieltä.

Mä tahdoin jäädä sun luo
Mä tahdoin jäädä sun luo


”Onko sinun ihan pakko mennä?” Sirius kuiskasi hiljaa. Meda hymyili.
”Kesä on ohi. Minun pitää palata kouluun.”
”Enkö minä voisi tulla mukaan?”

Sä tiesit, että pelkään pimeää
Sä tiesit, pelkään etä yksin jään


”Et voi jättää minua” Sirius sanoi hiljaa.
”En halua olla yksin.” Meda halasi häntä.
”Pimeässä ei ole pelättävää. Et ole yksin. Lupaan pysyä täällä, vaikka olenkin muualla”


Mä tahdon hengittää sua
Mä tahdon hengitää sua

Meda ei ikinä valehdellut. Sirius uskoi häntä. Meda ei ole jättäny häntä. Hän on täällä, nauramassa, halaamassa Sirius, kuiskimassa hänen korvaansa.
Kertomassa, ettei ole pelättävää, että kaikki olisi paremmin huomenna.

Sä laitoit mut piiloon kaikelta pahalta
Suojasit syliin pahoilta unilta
Kirjoitit selkään mua aina rakastat
Vaikka oon niin rikki ja sekaisin



Stargazer

A/N: Kuuntelin tota laulua ja kuvia vilisi päässäni.. Joten kirjoitin tämän.

lauantai 1. joulukuuta 2007

Tears [Ficlet, English]

Author: Stargazer
Characters: Remus, Sirius
Ship: Tulkinnan varainen S/R
Genre: Angst (?)
Raiting: S

Summary: Tajunnanvirtaangstia. Kynä paperilla, tälläistä syntyy.
Pen to paper. That's what it makes.

It's all acting. He's laughing, making jokes all the time. But It's just a mask. The mask I see trough.
He's so broken. No one can't come , take all the small pieces and put them together again.
He's down and hurt but doesn't want to show it. He thinks no one knows. But I do.
I have seen him. How he stays awake during nights. He looks so little and hopeless when He's alone.
I hate it.
I hate it, becouse I can't do anything.

"Moony" I hear a small voice. It wakes me up. First I see only strong light. I know the voice. it's Him.
I'm starting to ask, what on earht he's doing. Why he's waking me up this time of night? But then I see his face. His eyes. They're filled with fear and sorrow. I rise to sit.
"Come here." I whisper. He sits next to me. I wrap my arms around him.
"What's wrong?" I ask quietly. He's quiet for a while.
"I don't know." Then he breaks down to the tears.

I hug him. Here's no words to say. I know any words can't make him feel better right now. Sometimes there's no need to words. All you need to do is be quiet.

Crying makes soul clean. It makes burden easier to carry.
But you need someone to wipe your tears away too.

Stargazer

lauantai 24. marraskuuta 2007

Full Moon [Lyrics]

Sonata Arctican Full Moon. En omista!
Kuulin tämän biisin ekaa kertaa Ari Koivusen laulettua Idolsissa. Rakastan näitä Lyriikoita, koska ne kertovat selvästi Ihmissusista...

FullMoon by Sonata Arctica. I just luv this song. Think they're but lycans..


Sitting in a corner all alone,
staring from the bottom of his soul,
watching the night come in from the window, window

It'll all collapse tonight,
the fullmoon is here again
In sickness and in health, understanding so demanding
It has no name, there's one for every season
Makes him insane to know

Running away from it all
"I'll be safe in the cornfields", he thinks
Hunted by his own,
again he feels the moon rising on the sky

Find a barn which to sleep in, but can he hide anymore
Someones at the door, understanding too demanding
Can this be wrong, it's love that is not ending
Makes him insane to know

She should not lock the open door
(run away run away, run away)
Fullmoon is on the sky and he's not a man anymore
sees the change in him but can't
(run away run away, run away)
See what became out of her man...
Fullmoon!

Swimming across the bay,
the night is gray, so calm today
She doesn't wanna wait.
"We've gotta make the love complete tonight..."

In the mist of the morning he cannot fight anymore
hundred moons or more, he's been howling
Knock on the door, and scream that is soon ending
Mess on the floor again...

She should not lock the open door
(run away run away, run away)
Fullmoon is on the sky and he's not a man anymore
sees the change in him but can't
(run away run away, run away)
See what became out of her man

She should not lock the open door
(run away run away, run away)
Fullmoon is on the sky and he's not a man anymore
Sees the change in him but can't
(run away run away, run away)
See what became out of her darling man

She should not lock the open door
(run away run away, run away)
Fullmoon is on the sky and he's not a man anymore
ohhhoooww ohhhow......
See what became out of her man...

Stargazer

perjantai 23. marraskuuta 2007

Collection of Poems [English]

Enkunkielisiä loppusoinuttomia runoja ^^

Autumn

It’s last day of autumn.
All the leaves had fall.
I can feel cold and fresh air,
See all the colours.
I should be happy,
cause Its so beautiful.
But I’m not.

It hurts.
See the autumn Turn to Winter
.See everything dying.
Life rolling in front of us
And feel so weak
Cause we cant stop it.
Turn it back.

Then you come.
You notice tears on my face.
You sit next to me,
Hug me.
Ask what’s wrong.
But I cant tell
Cause no one would never understand.

Youre quiet for a moment
Then you whisper it
One single sentence
Still, It warms me up
Give new hope again.

Becouse I belive, when you say
“Everything will be okay”



Strong Word.

Trust.
How can I know
You’ll not let me down?

Or is it even important,
Cause we all will still die

After all we all are only humans.



Mirror is my enemy

You make me hurt
You make me lie
You make me cry

Still I need keep going
Until I finally catch it
Perfection.

Mirror is my enemy.


Comforting
I can see you
All the sorrow in your eyesI
can hear you
All the pain in your voice

Please, speak to me
Tell me whats wrong
Cause it hurts
To see you so down

And if I can do nothing
I'll just hug you
Be quiet and listen
Be there for you

Please, cry all your pain away.


Different

People please.
Listen to yourself
And think what you say

Is it so bad
If somebody likes writing
Is it so bad
To write diary and tales?

Is it so bad
If someone care about world
Why you tease them
Who have lots of opinioms?

Does it hurt you
If someone dresses wierd
Lives in a world of books an music
Does strange things
Has colourful friends

Does it hurt you
If they dont see things like you
If they dont even want?

Why cant ou let us just be Different?


A/N:

Autumn: Tällä ei ole mitään erityistä "tarinaa" :D Kunhan kirjoitin. Pidän tästä.
There's no any kinda "Story". Think I like this one ^^
Strong Word: Tämä on hiukan.. Noh, outo. Tuli jostakin pimeän mieleni perukoilta...
Very odd. This came somewhere of my little sick mind..
Mirror is my enemy: Tämä on vain pätkä hiukan pidemmästä runosta, mutta se on oikeastaan parempi näin. Syömishäiriöitä ajatellen.
A part of bit longer poem, but this works better anyway. About eating disorders.
Comforting: Ystävälleni Moonylle <3 Pidän tästä runosta...
To my Friend, Moony <3
Different: Okei. Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka luulevat, että heillä on oikeus pilkata muita, sen takia, että he ovat hiukan omalaatuisia. Persoonallisia, outoja. Erillaisia. Minulla on valitettavasti henk. koht. kokemusta. Ylensä en välitä siitä. Mutta joskus... Noh, menee hermot :)
This is about my own feelings. I know what its like, when people tease U, becouse You are what you are. Normally I dont care. Sometimes... I can stand it.

-Stargazer

Boy and the Ghost [Original, English]

Beautiful cold winter night. The streets are empty. Only one person is outside. A little boy. What is he doing here all alone?
They locked the door.

Boy walks along sleeping streets. He has cold, but he doesnt care. Houses look so warm. Boy knocks. Door opens. And boy stands there, asking to get in. But they turn him back.
They locked the door.

He sits to stairs.
Memories running in his trough his head.

Big family dinner. Untold pain. Cold smile. Frozen face.

He cries, but no one hears.
No one cares.

All he wanted was a toy.
All he needed was a gentle heart
to lead him trough the dark.

He stands up, keeps walking. So cold, so beautiful.
Angel's calling.

He falls to snow. The dream is on.
So much hate, such bad dream.
When there's nowhere left to fall, nowhere to hide.
Silence. Dark. Cold.

In the beautiful winter morning, there's an Angel in the snow.
Frightened Dead boy.

They could have save him, but no one saw...

His light went out.

- Stargazer

A/N: Tehty samannimisen laulun pohjalta. En pidä tästä niin paljon. En muutenkaan kirjoita niin hyvin englanniksi :/
Made by song Boy and the Ghost by Tarja Turunen. This is so bad one, I know! Im not so good to write in english... ;/

Any comments?

torstai 22. marraskuuta 2007

Swanheart [FanFiction]

Characters: Sirius, Remus
Ship: S/R
Genre: Angst/Fluff
Raiting: PG
Summary: Sirius on hiukan allapäin.
A/N: Syntyi Nightwishin Swanheartia kuunnellessa ^^ Ensimmäinen Slash ficcini! *Cheer*

Mustahiuksinen poika istui yksinään sängyllä hiljaisessa makuusalissa, nojaten viileää seinää vasten. Alhaalta oleskeluhuoneesta kuului ääniä; Naurua ja juttelua. Hän koitti sulkea sen korvistaan. Juuri sillä hetkellä, hän ei kestänyt iloisuutta. Se satutti, että ihmisillä oli kaikki niin hyvin. Hänellä itsellään kun ei ollut. Tavallaan poika toivoi, että joku tulisi. Että joku näyttäisi välittävänsä. Oliko se liikaa pyydetty? Ehkäpä. Poika oli jo tottunut siihen, että ketään ei oikein kiinnostanut. Poika sulki silmänsä, liian väsyneenä pitämään niitä enää auki.

Ovi aukesi. Kevyet askeleet kävelivät lattiaa pitkin. Joku istui sängylle unisen pojan viereen."Sirius?" Kuului Remuksen hiljainen ääni. "Oletko hereillä?" Sirius raotti hiukan silmiään, ja kohtasi toisen pojan huolestuneen katseen. Remus ojensi kätensä Siriusta kohti, silitti hänen hiuksiaan."Onko kaikki kunnossa?" Remus kysyi. Sirius oli hiljaa, tuijottaen tyhjyyteen. Mitä tuohon voisi vastata? Remus jatkoi:"Mä olen huolissani susta.. Sä et ole poistunut täältä kolmeen päivään. Sä et ole edes syönyt mitään. Miksi?" Sirius kohautti olkiaan. "Ei vaan huvita." Remus katseli ystäväänsä hetken. "Kertoisit nyt vaan mitä on tapahtunut"Sirius oli hetken hiljaa. "Ei vaan huvita. Mä olen väsynyt tähän maailmaan" Remus nyökkäsi. Sitten hän veti Siriusksen syliinsä ja halasi häntä tiukasti. Sirius nojasi päätään Remuksen olkapäähän. Se oli jollain tapaa todella rauhoittavaa."Tiedätkö, se on vähän pelottavaa, kun sä puhut noin" Rem sanoi hiljaa. "Ihan kuin aikoisit jättää mut."Sirius pudisti päätään. "Ei, en aio." Molemmat olivat hetken hiljaa. Remus näpräsi toisen pojan hiuksia. "Hyvä" hän sanoi viimein. "Koska mä en halua, että niin käy. Sä olet liian tärkeä mulle."Sirius hymyili hiukan. Sitten hän painoi silmänsä kiinni. Remus jatkoi hänen hiustensa näpertelyä. Se tuntui turvalliselta.

Hiljaisuutta oli jatkunut vartin ajan, ja Sirius oli melkein unessa. Jostain kaukaa hän kuuli Remuksen hiljaisen äänen. "Mä rakastan sua"

Sirius nukahti hymyillen.

Stargazer
A/N: Kommentteja? ^^