Characters: Sirius & Orion Black
Genre: Lievä angst, drama kaiketi
Raiting: S (K/G)
Summary: Pelkojaan ei saa tunnustaa. Mutta kun Sirius pelkää pimeää.
A/N: Kummitellut mielessäni viime viikonlopusta lähtien, ja raapustin tämän matikantunnilla. Työnimenä toimi ”Kyllä, isä”, mutta vaihdoin sen tähän.
Kop kop.
”Sisään”, Orion mutisi. Ovi avautui ja pienen lapsen ääni kuiskasi; ”Isä?”
Orion kääntyi. Ovella seisoi hänen viisivuotias poikansa. Hänellä oli yllään syvänsininen yöpuku ja sylissään hän puristi mustaa lelukoiraa. Orion laski kynänsä. ”Sirius”, hän aloitti. ”Kello on jo yhdeksän. Sinun kuuluisi olla nukkumassa.”
Sirius astui yhden epävarman askeleen lähemmäs isäänsä. ”Minä tiedän, isä... Mutta luulen... että siellä on mörkö...”
Orion tuhahti. ”Sirius, tässä talossa ei mörköjä ole. Sinä menet takaisin huoneeseesi, ja pysyt siellä.”
”Mutta siellä on pimeää..” Siriuksen ääni oli anova. Orion nousi seisomaan ja katsoi vanhinta poikaansa. ”Sanotko sinä vastaan omalle isällesi? Etkö osoita kunnioitusta?” hän kysyi varoittavasti. Sirius painoi päänsä, ja puhui varpailleen; ”Mutta minua pelottaa.”
Slap. Orion löi poikaansa kasvoille. Ei varsinaisesti kovaa, mutta tarpeeksi voimakkaasti saadakseen Siriuksen vingahtamaan. Sitten hän otti tätä olkapäistä ja pakotti katsomaan itseään silmiin. ”Älä ikinä sano niin”, hän sihisi. ”Sinä olet Black ja Blackit eivät osoita heikkoutta. Ymmärsitkö?” Sirius pysyi hiljaa. Orion tiukensi otettaan ja kysyi uudestaan; ”Ymmärsitkö?” Sirius nyökkäsi.
”Kyllä isä.”
- Stargazer
A/N: Lyhyt... .) FF100, ”Pelko”
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Í hate Orion I hate orion i hate orion i hate orion.... Se on aivan kamala ansaitakseen niinkin suuren lahjan kun lapset! Kauhia ihminen jos sitä ihmiseksi voi laskea
Kelmikiti, Oma huonoinficci Vakio kommari ja myös vakio offaaja :P
Lähetä kommentti