Perhonen [Originaali]

Characters: Ilona, Mikki
Ship: Ilona/Mikki
Genre: Angst, lievä fluff
Raiting: K 13
Warnings: Ajatuksia itsemurhasta, viittauksia henkiseen kotiväkivaltaan
Summary: Sä olit perhonen, jonka siivet eivät kauas kantaneet.
A/N: Löysin tämän kirjoitusvihostani tänä aamuna. Joskus muutamia viikkoja sitten kirjoitettu. Nimen, henkilön nimen ja aiheen peruusteella tällä on jotain tekemistä Apulannan "Ilona" kappaleen kanssa.


Mun maailma on väritön. Se hiipi salakavalasti, syöden pois kaikki sävyt.
Kun niin monen vuoden ajan olin tottunut vain haukkumiseen ja huutoon, turvattomuuteen, luulisi, että turvakotiin pääsy olisi ollut pelastus.
Väärin. Se vaan pahensi tilannetta.
Kipu kasvoi hitaasti suuremmaksi, kunnes se vei multa kaikki voimat.
Ei voi hymyillä, puhua, syödä, ei vaan jaksa ja kaikkein olen edelleen kykenemätön itkemään. Iltaisin kuiskaan itselleni ”Hyvää yötä, ehkä huominen ei tule”, mutta se tulee kumminkin, vaikka mä haluaisin nukkua.
Ikuisesti.

Tuijotan unilääkepurkkia ja sen kyljessä lukevaa tekstiä.
Hengenvaarallista liian suurina annoksina.
Riittäisikö viisi? Vai enemmän?

”Ilona, mikä sua vaivaa?”Mikki kysyy, ääni täynnä puhdasta huolta.
Kohautan olkiani. Anteeksi.
”Ilona, helvetti sun kanssas, sä pelotat mua! Jätä se lääkepurkki rauhaan ja tuu tänne”, Mikki sanoo käskevästi. Mä kävelen sen luo ja se vetää mut syliin.
”Ilona, mun Ilonapikkuinen”, se kuiskaa hellittelynimen mun korvaan ja mä nojaan Mikkiä vasten. Se tuudittaa mua sylisään kuin pikkulasta ja suutelee mun otsaa.

”Mikki.”
”Niin..?”

Seinä murtuu. Kyyneleet virtaa vapaasti ensimmäiseen kertaan moneen vuoteen.

”Mä olen niin helvetin väsynyt.”

-Stargazer
A/N: That's it :) Ensimmäinen Originaali pitkään aikaan, jossa mainitaan nimet... Olen huono keksimään nimiä.